Olen mukautettu ex-fennovege, nykyisin syön lähes kaikkea. On kuitenkin muutama elintarvike joihin en vieläkään koske. Eläin jota olen hoitanut, jonka olen omistanut. Esimerkiksi jos meillä olisi sika niin en pystyisi sitä syömään. En varmana. Harrastan metsästystä eli itsepyydettyä riistaa pystyn kuitenkin syömään - vaikka eläin onkin ollut elossa kun sen ensi kerran kohtaan. Tällöin tiedän, että eläin on elänyt hyvän elämän vapaana ilman ihmisen aiheuttamaa vapaudenriistoa. Lemmikkiä. Ja näihin lasken myös hevoset. En ikinä. Mutta välillä tulee elintarvikkeita mitä haluaa maistaa pelkästään uteliaisuudesta ja joiden syöminen ei aiheuta henkilökohtaista henkistä kriisiä.
Näihin kuuluu esimerkiksi ainakin Australiassa haittaeläimiksi laskettava kenguru. Anoppi toi viikonloppuna paketin kengurunlihaa (Lidl, Deluxe 300g 5,99€) ja käski pistää pannulle.
Kuuma pannu, voi+öljyseos ja liha pannulle. Laskin hieman lämpöä ja annoin olla rauhassa kunnes lihasnestettä alkaa tulemaan lihan pintaan jolloin käännän ensimmäisen kerran. Odotan, että lihasneste tulee toiseltakin puolelta läpi ja liha on tällöin about medium. Käärin folioon ja annoin vetäytä lämpimän puuhellan reunustalla, kunnes ruoan muut osat olivat ready.
Mausteeksi laitoin VAIN merisuolaa ja mustapippuria suoraan myllystä.
Ja ai että kun oli hyvää! Alkuepäilyksiä oli ja paljonkin, kun kyseessä on kuitenkin itselle täysin vieras raaka-aine, mutta itse paljon poroa syöneenä (eräänlainen haittaeläin sekin, nimim pohjosen kasvatti) voin sanoa, että maku muistutti erittäin paljon poronlihaa.
Eli mitä olen tästä mieltä.
Kokeilut jatkuvat.
Ja kyllä - liha sattuu olemaan kuvaushetkellä <3 -mallinen eli kyseessä myös lienee sydänmerkittyä ruokaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti